lauantai 18. syyskuuta 2010

adieu

kivasti vierähti pari viikkoa ja paljon on tapahtunut sillä välillä. kotipaikkakunta vaihtui 475km etelämmäs eli Marseilleen eteläranskaan, mikä on muuten yksi ihan parhaista kaupungeista ikinä!
vanhan perheen kanssa meni sukset vähän ristiin. No ei aivan mutta se paikka ei tuntunut musta hyvältä ja ajattelin että jos aion viettää aikaa pois suomesta kaukana kaikesta mikä on jo sinänsä vaikeaa, niin teen sen sit tyylillä. mikä tarkoittaa että en halua kitua missään loukussa josta ei pääse mihinkään helposti. ja nyt pääsen 900 000 ihmisen keskelle kotiovelta suoralla bussilla 2,6e. kuin hienoa voi olla.

salut genevejärvi
kyliä
gayish


Kaikki tapahtui aika nopeasti. Kelailin asiota yhden erittäin rankan päivän jälkeen mikä siis sisälsi paljon löyntejä, potkuja ja itkuja lapsilta. Päätin laittaa mun tunnukset takaisin au pair worldiin jos sieltä löytis jotain uutta jännää ja ehkä vartin sisällä sain puhelun Versaillesista: "moi haluisitko tulla tänne au pairiksi. asutaan ihan lähellä pariisia. tarvitaan tänne joku kahden viikon sisällä". jäin vähän suu auki ja olin ihan koomassa loppuillan, vaikka käytiin katsomassa ulkoilmaleffaa ja pubittamassa. Sain vähän rohkaisua suomesta, kiitos hirveästi siitä, ja aamulla keräsin kaiken rohkeuteni ja ilmoitin että en viihdy täällä ja haluan varmaankin vaihtaa perhettä. sitten lähdin emmalle evakkoon sveitsiin.
Seuraavana päivänä menin takaisin kotiin juttelemaan asioista. Mulla oli sellainen idea, että kerron perheelle mahdollisimman ajoissa mun lähtöaikeista ettei ne joutuisi huonoon tilanteeseen mikä ei osoittautunut järkeväksi tempuksi eli kusin omille sukille.Yritin ehdottaa että voisin jäädä vielä viikoksi, mutta mulle annettiin kaksi vaihtoehtoa: lähdet aamulla tai kahden viikon päästä. en olisi pystynyt enää jäämään niin pitkäksi aikaa, koska olin aika varma että lähden versaillesiin ja olisin aika varmasti saanut jonkinlaisen mielenterveyshäiriön. jäin vähän tyhjän päälle joten lähdin sitten taas maanpakoon sveitsiin. olin emmalla kakkos aupairina puolitoista viikkoa saaristolaislasten kanssa ja söin hunajaleipiä.
oli aika hienoa asua emman kanssa hetki. sotkin sen huoneen, leikittiin meikkausleikkejä ja leivottiin. käytiin ihmeellisessä au pair tapaamisessa ja hengattiin myös jonkun verran fisun puolella. koska emma on löytänyt itselleen sveitsiläisen prinssi alejandron (andrea), olin myös yötä eman sohvalla. sillä on ihan mieletön unkarilainen +30 kämppis joka kertoi mulle yöllä kauhutarinan. "this house used to be a barn and there was a man who hang himself JUST ABOVE YOU. true story". kun olin vähän aikaa nukkunut, huomasin että se roikkuu kattoparruissa. sitten löysin perheen marseillesista ja aloin punnita vaihtoehtoja. pariisin nirppanokat vai etelämeininki? nähty vai ei? pelkkää ranskaa vai myös englantia? kolme vai kaksi lasta? painotus on aika selkeä. Otin siis TGV = nopeavauhtijunan etelään!

Tykkään mun uudesta perheestä tosi paljon. Sen sanomisella ei ole merkitystä sillä sanoin niin edellisestäkin. Menen nyt päivä kerrallaan ja katsotaan sitten miltä tuntuu. Perhe on muuttamassa Australiaan ensi vuonna, mutta ajankohta ei ole selvä koska onhan se nyt aika kaukana ja hankala homma muutenkin. Eli saatan lähteä kotiin jo suunniteltua aikaisemmin. Sopii mulle sillä alkaa olla jo vähän ikävä.