tiistai 31. elokuuta 2010

LYON

Mulla oli taas lapsipakoviikonloppu.
Haluan muuttaa Lyoniin. Tässä pari syytä.

Mopoystävät
kirjakauppa
rhône
barbapapa
parfumerie

Lähdettiin lauantaina Emman kanssa  junalla Genevestä Lyoniin, missä meillä romanttisesti ole hotellihuone parisängyllä. Ajettiin karusellissa (2e!) ja kierrettiin vanhan kaupungin keskustassa. Illaksi käytiin ostamassa hotellille pullo roseviiniä (1,82e!) ja evästä, joiden jälkeen suunnattiin takaisin vanhaan kaupunkiin. Oltiin oikeaoppisina turisteina etukäteen katsottu pari paikkaa mihin suunnata, mutta eihän ne sitten ollut kivoja. Rue Stellaa etsiessä kuitenkin törmättiin onneksi pariin paikalliseen, jotka vei meidät oikein näpsäkälle kierrokselle. Ne puhui myös hyvää englantia, vaikka jostain alitajunnasta taisin revitellä ranskaakin. Lyonissa on tosi monta pientä baaria/pubia ja jotkut on vähän piilossa mutta päästiin kuitenkin aika kivoihin paikkoihin. Ilta meni mallikkaasti hyvässä seurassa ja Lyonin yö tuli tutuksi. Hotellille palattiin vasta 6:30, koska käveltiin. Älä kauhistu äiti, meidän reitti oli tosi helppo ja turvallinen.
Seuraavana päivänä meitä odotti kuitenkin ihan toisenlainen seikkailu kun oltiin paluumatkalla. Otettiin fiksuina tyttöinä halvempi juna, missä oli yksi vaihto. Matkan piti todelllisuudessa kestää vähän yli kaksi tuntia. Kävi kuitenkin niin hassu juttu, että siinä toisessa junassa mihin mentiin oli vaunuja kahteen eri paikkaan; Annecyyn ja Geneveen. Ei siis edes menty väärään junaan! Konnari ei tullut missään vaiheessa, eli kukaan ei ollut kertomassa meille että oltiin väärässä vaunussa. Jossain vaiheessa sitten huomattiin, että juna on ollut pysähdyksissä jo jonkun aikaa, ja alettiin ihmettelemään että ei tää nyt ainakaan Geneve ole. Tutkittiin junaa hetki ja tajuttiin että siellä ei ole ketään muita. Laiturin ystävällinen konnarimies sitten kertoi meille tilanteen, ja neuvoi meidät junaan mikä menee Annemasseen. Annemassesta piti sitten olla bussiyhteys Geneveen. Ihan mukavaa maakuntamatkailua sinänsä, mutta hetkeksi tuli kyllä avuton olo kun ei edes tiennyt onko sveitsin vai ranskan puolella. Eikä sieltä Annemassesta mitään busseja mennyt, vaan jouduttiin ottamaan taksi. Genevessä kohtasin taas ongelman, kun tiesin ettei mulla  mene enää busseja Divonneen, eikä kukaan pystynyt hakemaan mua. Mulla alkaisi työt seuraavana aamuna seitsemältä. Kävin vaihtoehtoja läpi: menen Nyoniin ja ekalla bussilla Divonneen, menen Emmalle yöksi Givrinsiin ja lähden aamulla joskus neljältä, menen copettiin ja kävelen 7 kilsaa epävarmaan suuntaan. Ei hyvä. Olin jo ostanut lipun Emmalle asti, kun sitten muistettiin että Fredhän oli neuvonut mua menemään Coppettiin ja tulemaan sieltä taksilla, koska se ei pystynyt hakemaan. Aika itsestään selvä ratkaisu sinänsä, liian vähän unta selkeästi alla. Menin siis Coppettiin. Junassa istuessa oli ihan varma että päivän teeman mukaisesti joko a)saan sakot koska en ole ostanut lippua valmiiksi tai b)päädyn jonnekin italiaan. Ongelma oli kuitenkin siinä että Coppetissa ei ollut ainuttakaan taksia, ja kun yritin soittaa annettuun numeroon, se ei vastannut kukaan. Mun kanssa samasta junasta kuitenkin tuli myös joku tyttö, joka jäi selkeästi odottelemaan kyytiä. Menin kysymään siltä taksineuvoja, mutta kun senkään antama numero ei toiminut, se tarjoutui viemään mut kotiin kunhan sen äiti saapuu. mikä pelastus! ne oli molemmat viellä tosi mukavia. Pääsin lopulta ihan kotiovelle asti, ja vain kolme tuntia suunniteltua myöhemmin.